Unipäiväkirja

Viime viikolla pidin unipäiväkirjaa. En siis unista, joita näin, vaan nukutuista tunneista. Muut elämäntavat (ravinto, liikunta) minulla on aika hyvällä mallilla, mutta riittävän unen saanti on jo pitkään, ainakin lapsen saannin jälkeen, ollut haasteellista. Vuorotyö ei sekään tee sitä helpommaksi. Unen puute näkyy naamasta heti: turpea tai sitten liian kuiva olo, tummat silmänaluset, kelmeä, kuiva ja pahimmillaan näppyläinen iho... Vaikutuksista psyykeen saisi vielä pitemmän listan, mutta ainakin muistiongelmia (nimien muistaminen esimerkiksi) on ja sanallinen (puhuttu ja kirjotettu) anti on heikompaa... Ja tietenkin tulee väsynyt, flegmaattinen, joskus jopa apea mieli ja elämä näyttää harmaalta. Tänä vuonna olisi tarkoitus muuttaa unitottumuksia parempaan suuntaan ja saada lisää hyvää oloa sitäkin kautta elämään! Ensin kuitenkin nykyiset tottumukset unipäiväkirjan muodossa:

ma: herätys klo 09, päiväunet 30 min., nukkumaan klo 00 (unta 0,5 h)

ti: herätys klo 09, illalla yövuoroon (0 h)

ke: päiväunet klo 9.30-14.30, nukkumaan klo 0.30 (5 h)

to: herätys klo 8.10, nukkumaan klo 00 (7 h 40 min.)

pe: herätys klo 8.25, nukkumaan klo 0.30 (8 h 25 min.)

la: herätys klo 7.20, nukkumaan klo 23.15 (6 h 50 min.)

su: herätys klo 6.15, nukkumaan klo 01.10 (7 h)

Viime viikko oli aika tyypillinen tämän talven viikko jumppatunteineen, tenttiin lukemisineen, töineen ja perhe-elämän vaateineen. Stressiä oli melko paljon, ykkösestä vitoseen-asteikolla 4 1/2 sanoisin... Yöt ovat usein rikkonaisia perheestä johtuen, kuorsaamista ja lapsen vieressä mönkäämistä joudun useimpina öinä menemään pakoon lapsen sänkyyn (lapsi siis valtaa ensin minun unipaikkani), jolloin unet tietysti häiriintyy ja uudestaan unenpäästä kiinni saaminen kestää. Liikunnasta saan kyllä virtaa onneksi todella paljon ja se monesti paikkaakin unen puutetta. Mutta haluaisin paremman sisäisen ja ulkoisenkin olon: heleämmän ja kauniimman ihon (vähemmän ryppyjä, turvotusta, kuivuutta), virkeämmät aivot, kirkkaammat silmät, virkeä olo herätessä, lisää yleistä pirteyttä. Elimistön rakentuminen treenin jälkeen paranisi, kun kroppa saisi levättyä kunnolla, ja työvälineeni eli kehoni toimisi paremmin (eikä ohjatessa muisti myöskään pätkisi liikaa!). Levon vaikutuksen huomaa nimittäin selvästi treenatessa, treeni kulkee paljon paremmin, kun on kunnolla levännyt ja treenin ja hyvien unien jälkeen oikein tuntee ja näkee, miten kroppa kehittyy. Kun taas huonosti nukkuneena ei treenaamisesta saa tarpeeksi irti, lihakset näyttävät pieniltä ja kuivilta ja koko kroppa tuntuu veltommalta.

Otan siis tavoitteeksi aikaistaa pikkuhiljaa nukkumaan menoa. Iltaisin on vaan niin kiva istuskella sohvalla koneen ääressä tai venytellä matolla telkkarin edessä ja jutella miehen kanssa, eikä vaan tule mentyä tarpeeksi ajoissa nukkumaan. Nukkumaanmeno on kuin varkain pidentynyt parin viime vuoden aikana. Tässäkin asiassa, kuten muidenkin elämäntapojen parantamisessa, on todennäköisesti paras edetä pienin askelin, jotta elämänmuutoksesta tulisi pysyvä ja vaikutukset saisi varmimmin hyödynnettyä. Siispä aikaistan nukkumaanmenoa 15 min. kerrallaan viikkojen tai kuukausien aikana, sen ei luulisi olevan liikaa vaadittu. Ja tietenkin menen vielä aikaisemmin nukkumaan aina, kun sille päälle satun (eli harvoin).

Nukkumaanmenotavoitteet:

- helmi-maaliskuun aikana klo 23.45 (- 23.30)

- huhti-toukokuun aikana klo 23.15 (- 23.00)

Tuntimääräinen tavoite:

- 7,5-8,5 h / yö eikä päiväunien nukkumisen tarvetta

Kokeillaan nyt noilla ensin tämä kevät ja katsellaan, voisiko nukkumaanmenoa vielä klo 23:stakin aikaistaa. Joskus, kun on paljon tekemistä ja paljon asioita mielessä (eli yleensä aina), nukkuminen tuntuu ajanhukalta, vaikka se tosiasiassa lisäisi työtehoa ja aikaansaavuutta! Kauneudesta ja kokonaisvaltaisesta hyvästä olosta puhumattakaan! 

No niin, nyt on motivaatiopuheet itselle pidetty, kyllä on kumma jos ei tänään onnistu nukkumaanmeno ajoissa (eli vartin normaalia aikaisemmin, kun pienin askelin edetään)!