Kate, Carole ja Pippa

 ...eli brittihovin uusimmat ja kuumimmat lisäykset. Kate, tai nykyisin herttuatar Catherine, oli tietysti juuri niin kaunis kuin morsiamen kuuluu ollakin. Sisko Pippa sen sijaan yllätti sädehtivällä kauneudellaan. Molemmat ovat erittäin hoikkia ja atleettisen näköisiä. Rasvaprosentti on luultavasti urheilijan tasoa ja pukujen paljastamissa käsivarsissa näkyi lihaskuntoharjoittelun tulokset lihasten erottuessa sopivan naisellisesti. 

  

Geenit määräävät n. 50% siitä, miten keho reagoi harjoitteluun ja mitkä ovat ihmisen vahvuudet ja heikkoudet liikunnan suhteen. Joillekin esim. kestävyysharjoittelu on helpompaa kuin toisille ja kunto kehittyy nopeasti kestävyyttä harjoitettaessa, kun taas toisille kestävyyden kehittäminen on haasteellisempaa. Samoin kilpaurheilijoiden lahjakkuudesta puolet on luontaista lahjakkuutta ja toinen puolet harjoittelun tulosta. Geenit määräävät myös pitkälti vartalon tyypin (omena- vai päärynävartalo) ja esim. lihassolujen tyyppien määrän, eli onko ihmisellä enemmän nopeita vai hitaita lihassoluja, mikä saattaa vaikuttaa eri urheilulajeissa kehittymiseen. Katen ja Pippan äidistä Carole Middletonista näkee, että tytöillä on hyvät geenit taustallaan. Keski-ikäisellä naisella näkee harvoin yhtä sorjia sääriä kuin Carolella. 

Liikunnalliset taidot alkavat kehittyä lapsuudessa siitä hetkestä, kun lapsi oppii liikkumaan. Varhain opitut taidot antavat hyvän pohjan aikuisuudenkin harrastuksille. Molemmat sisarukset ovatkin olleet urheilullisia ja harrastaneet monia eri lajeja laskettelusta hiihtoon. Edellisten lisäksi Katen sanotaan pitävän myös squashin peluusta, pyöräilystä, juoksusta ja joogasta. Lisäksi Kate käy melkein päivittäin kuntosalilla. (Kuntosali on muuten sama, jolla prinsessa Diana kävi aikoinaan.) Atleettinen vartalo ei siis ole tullut itsestään, vaan on kovan treenaamisen tulos. Muutkin elämäntavat vaikuttavat lapsuudesta lähtien siihen, minkälaiseksi vartalo aikuisuuteen mennessä muotoutuu. Esim. rasvasolujen määrä kehossa määräytyy ensimmäisten elinvuosien aikana. Merkittävää on se, että rasvasolujen määrä ei sen koommin muutu. Vain niiden tilavuuteen voidaan myöhemmin ravinnolla ja liikunnalla (ja kirurgisesti rasvaimulla) vaikuttaa. Ei siis ole ihan sama, mitä lapselleen syöttää ja minkä verran. Lihava lapsi on usein lihava aikuisenakin ja toisinpäin. Häitä varten naiset ovat luultavasti trimmanneet vartaloaan entisestään ja varsinkin Katen ohkaisesta vartalosta voi päätellä syömisen jääneen vähälle hääjärjestelyjen ja jännityksen tiimellyksessä.

Kaikki Middletonin naiset näyttävät todella hyvää esimerkkiä siitä, että itsestä huolehtiminen kannattaa niin liikunnan kuin muun kauneuden- ja vartalonhoidon suhteen. Kukapa ei haluaisi olla yhtä terveen ja urheilullisen näköinen omissa häissään tai kaasona tai vanhempana. Kesään valmistautuessa voi ottaa tavoitteeksi näyttää yhtä hyvältä kuin Middletonin sisarukset bikineissään.

Lähde: http://www.howilost20lbs.com/kate-middleton-diet-and-workout/ 

Tavoitteita

Lapsen kanssa kotona flunssasta toipuessa on aikaa haaveilla liikkumaan pääsemisestä ja miettiä omia kehityskohteita vartalon ja kunnon suhteen. Parikymppisenä tavoitteenani oli vain saada hyvä kroppa, mutta nykyään, kolmenkympin tuolla puolen, painopiste on siirtynyt enemmän terveenä ja hyvävointisena pysymiseen ja liikuntataitojen kehittämiseen. Ja tietysti sen hyvän kropan ylläpitämiseen :)

Liikunnassa ja urheilussa ei tule koskaan valmiiksi, vaan aina riittää kehitettävää. Välillä se turhauttaa, mutta itsensä henkisestä ja fyysisestä kehittämisestä kiinnostuneelle se tarjoaa koko ajan uutta opittavaa ja tavoiteltavaa. Tavoitteeseen pääseminen ja tulosten näkeminen on sinänsä  palkitsevaa, mutta samalla päämäärä siirtyy taas hieman eteenpäin ja parannettavaa riittää aina vaan. Eihän huippu-urheilijakaan tyydy yhteen kultamitaliin, vaan haluaa voittaa toisen ja kolmannen ja hioa taitojaan ja osaamistaan loputtomiin. Itse en ole yhtään kilpailuhenkinen, mutta jollain tavalla kilpailen ehkä itseni kanssa hyvässä kunnossa pysymisessä. On kivaa asettaa itselleen tavoitteita ja katsoa, pääseekö niihin vai vetääkö laiskuus ja mukavuudenhalu enemmän puoleensa.

Alunperin en meinannut asettaa tavoitteita tai tehdä lupauksia tälle vuodelle kunnon kohottamisen suhteen. Ainoa uudenvuoden lupaukseni oli mennä aikaisemmin nukkumaan ja nukkua enemmän tänä vuonna. (Se ei ole vielä toteutunut, mutta onhan tässä vielä vuotta jäljellä.) Tavoitteiden avulla saa kuitenkin enemmän järkeä harjoitteluun, ja kun sitä viilattavaa kuitenkin riittää, niin tässä tavoitteeni kunnon kehittämiselle tälle keväälle:

1) Parannan maksimaalista hapenottokykyäni. Peruskestävyys minulla on melko hyvässä kunnossa, mutta maksimaalisen hapenottokyvyn kehittämiseen tähtäävää treeniä pitää lisätä.

2) Tulen notkeammaksi. Lihakset helposti kiristyy liikaa, kun jumppaa paljon ja koska en geneettisestikään ole notkea, on siinä reilusti parannettavaa.

3) Parannan kehonkoostumustani: vähän enemmän lihasta (etenkin alakroppaan), vähän vähemmän rasvaa. Pääpiirteittäin olen tyytyväinen tämänhetkiseen ulkomuotooni, mutta kesään mennessä olisi kiva olla täydellisessä bikinikunnossa :).

4) Kehitän balettitaitojani. Ja siinähän kehitettävää riittää ikuisuuksiin asti...Valitettavasti tässä elämänvaiheessa aika ei riitä useisiin balettiharkkoihin viikossa, jolloin kehitystä pääsisi parhaiten tapahtumaan, mutta pitää olla tyytyväinen edes siihen vähään mihin pystyy.

Tavoitteita katsoessani huomasin sattumalta niiden kohdistuvan hyvän kunnon jokaiseen osa-alueeseen. Hyvän, terveyttä ylläpitävän kunnon osa-alueet nimittäin ovat tuki- ja liikuntaelimistön kunto (lihasvoima, liikkuvuus), aerobinen kunto (maksimaalinen aerobinen teho), motorinen kunto (taidot, tasapaino, nopeus), kehon koostumus (rasvan määrä ja jakautuminen kehossa). Jokaista osa-aluetta pitää kehittää tasapainoisen olotilan (ja hyvän vartalon!) saamiseksi ja terveyden ylläpitämiseksi. Ja kehitettäväähän riittää, joka saralla :)


Lähde: Liikuntalääketiede. Duodecim 2005.